Kun kehossa tuntuu kipua, heikkoutta, jäykkyyttä tai jokin asia ei toimi niin kuin ennen, on aika luonnollista ajatella, että pitäisi tehdä jotain enemmän.
Löytää oikea liike. Vahvistaa oikeaa lihasta. Venytellä enemmän. Harjoitella tunnollisemmin.
Joskus tämä onkin tarpeen.
Mutta vastaanotolla tulee vastaan myös tilanteita, joissa asiakas tekee jo paljon. Harjoitteita on ehkä kokeiltu useita, kehoa on pyritty vahvistamaan ja asiaa on yritetty korjata pitkään.
Silloin seuraava askel ei välttämättä ole uusi harjoite.
Ensin pitäisi ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu
Sama tunne tai oire voi syntyä hyvin erilaisissa tilanteissa.
Esimerkiksi keskivartalon heikkouden tunne ei automaattisesti tarkoita sitä, että vatsalihakset olisivat heikot. Lantionpohjan oire ei aina kerro siitä, että lantionpohjaa pitäisi vain vahvistaa. Kireältä tuntuva alue ei puolestaan välttämättä tarvitse lisää venyttelyä.
Keho toimii kokonaisuutena.
Siihen, miltä liike tuntuu, vaikuttavat lihasvoiman lisäksi muun muassa hengitys, kudosten liikkuvuus, kehon tapa säädellä painetta, liikkumistottumukset ja se, kuinka paljon kuormitusta arkeen ja harjoitteluun sillä hetkellä kuuluu.
Siksi ennen harjoitteiden lisäämistä voi olla hyödyllistä pysähtyä katsomaan, mitä kehossa oikeastaan tapahtuu.
Harjoite ei auta vain siksi, että se on hyvä harjoite
Hyviä liikkeitä on valtavasti.
Silti sama harjoite ei ole oikea jokaiselle ihmiselle tai jokaisessa tilanteessa.
Joskus liike on liian helppo eikä enää kehitä sitä ominaisuutta, jota halutaan vahvistaa. Joskus se on liian haastava juuri sillä hetkellä. Joskus harjoite tehdään hyvin, mutta se ei oikeastaan vastaa siihen asiaan, jonka vuoksi sitä tehdään.
Ja joskus keho kaipaa ennen vahvistamista jotain muuta.
Jos hengitys on hyvin pinnallista, keskivartaloa pidetään jatkuvasti jännittyneenä tai liikkumiseen liittyy paljon varovaisuutta, voi olla hyödyllisempää aloittaa kehon toiminnan hahmottamisesta kuin lisätä uuden harjoitusohjelman verran tekemistä.
Myös kokonaiskuormitus vaikuttaa siihen, mitä keho tarvitsee
Harjoittelua ei tehdä irrallaan muusta elämästä.
Sama ihminen käy töissä, hoitaa kotia, kantaa lasta, nukkuu välillä hyvin ja välillä huonosti, istuu työpäivän, käy lenkillä, nostaa kauppakasseja ja yrittää mahduttaa liikuntaa kaiken muun keskelle.
Keho ei erottele, mikä kuormitus tuli kuntosalilta ja mikä muusta elämästä.
Siksi joskus harjoittelun lisääminen vie tilannetta eteenpäin ja joskus pienempi määrä paremmin valittua tekemistä palvelee kehoa enemmän.
Tämä ei tarkoita sitä, että harjoittelua pitäisi pelätä tai että kuormittaminen olisi keholle huono asia. Päinvastoin, keho tarvitsee kuormitusta vahvistuakseen.
Oleellista on, että kuormitus vastaa siihen, mitä juuri siinä tilanteessa tarvitaan.
Vastaanotolta ei tarvitse lähteä pitkän harjoituslistan kanssa
Vastaanotolla minua kiinnostaa harjoitteiden määrää enemmän se, mitä niillä halutaan saada aikaan.
Joskus asiakas tarvitsee muutaman selkeän liikkeen.
Joskus olemassa olevaan harjoitteluun tehdään vain pieni muutos.
Joskus huomio kiinnittyy hengitykseen, liikkeeseen tai siihen, miten keho reagoi kuormitukseen.
Ja joskus tärkeä havainto on se, ettei kaikkea tarvitse yrittää korjata yhtä aikaa.
Tavoitteena ei ole kerätä mahdollisimman paljon harjoitteita tehtäväksi.
Tavoitteena on ymmärtää kehoa hieman paremmin ja löytää sellainen määrä tekemistä, joka auttaa sitä vahvistumaan myös oikeassa elämässä.
Kirjoittaja: Maria
Äitiysliikuntavalmentaja ja lantionpohjan hyvinvointineuvoja
