Alaselkäkipu on vaiva, johon lähes jokainen meistä törmää jossain vaiheessa elämää. Se voi ilmaantua äkisti liikkeessä tai kehittyä vähitellen kuukausien aikana kuormituksen seurauksena. Usein kivun taustalla ei ole mitään vakavaa rakennemuutosta tai sairautta, mutta siitä huolimatta kipu voi tuntua voimakkaalta ja rajoittaa toimintakykyä merkittävästi – erityisesti työelämässä.
Työssäkäyvän ihmisen näkökulmasta alaselkäkipu on enemmän kuin fyysinen oire. Se voi vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiskykyyn ja arjen sujuvuuteen. Kipu tekee istumisesta, seisomisesta tai liikkumisesta epämukavaa, ja se saattaa aiheuttaa pelkoa liikkumista kohtaan. Moni alkaa vältellä liikettä, mikä voi johtaa noidankehään: liikkumattomuus heikentää lihasten tukea, mikä puolestaan ylläpitää kipua. Pitkittyessään alaselkäkipu voi johtaa toistuviin sairauspoissaoloihin ja pahimmillaan jopa työkyvyttömyyteen.
Fysioterapialla voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä kivun lievittämiseen että työkyvyn ylläpitämiseen. Jokainen alaselkäkipu on yksilöllinen, ja siksi fysioterapia lähtee aina henkilökohtaisesta arvioinnista. Tarkoituksena ei ole pelkästään hoitaa oiretta, vaan ymmärtää kokonaisuus: minkälainen kehon kuormitus, liikemalli tai elämäntyyli on mahdollisesti altistanut kivulle.
Yksi fysioterapian keskeisistä tavoitteista on palauttaa luottamus omaan kehoon. Alaselkäkipu saattaa aiheuttaa epävarmuutta liikkumisessa – liikkeet voivat tuntua pelottavilta tai epämukavilta. Fysioterapeutin ohjauksessa opitaan turvallisia ja tarkoituksenmukaisia liikkeitä, joiden avulla keho saa tarvitsemansa tuen ja liikkuvuuden. Harjoitteet kohdistuvat usein keskivartalon hallintaan, lonkkien liikkuvuuteen ja ryhdin tasapainottamiseen, mutta ne tehdään aina asiakkaan omista lähtökohdista käsin.
Työkyvyn kannalta fysioterapia auttaa konkretisoimaan, miten arjen ja työn asentoihin voidaan vaikuttaa. Moni työssäkäyvä ei edes huomaa, kuinka paljon istumatyö tai toistuvat nostot vaikuttavat selän hyvinvointiin. Ergonomia ei tarkoita vain parempaa tuolia – se tarkoittaa myös kehon aktiivista käyttöä päivän aikana. Fysioterapeutti voi antaa pieniä ja käytännöllisiä keinoja, joilla työn kuormittavuutta vähennetään ja selän jaksamista tuetaan pitkällä aikavälillä.
Kroonisessa alaselkäkivussa korostuvat hieman toisenlaiset tekijät kuin äkillisessä kivussa. Kun kipu on jatkunut kuukausia tai vuosia, sen taustalle muodostuu usein myös psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Tällöin ei enää riitä, että keskitytään vain fyysisiin harjoitteisiin. Tarvitaan kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, jossa huomioidaan myös mahdollinen stressi, univaikeudet, liikkumisen pelko ja jopa aiemmat kivut tai sairauskokemukset. Tällaisissa tilanteissa fysioterapia toimii myös tukena – rinnalla kulkijana, joka ei ainoastaan opasta liikkumaan, vaan myös auttaa ymmärtämään kehon reaktioita ja vahvistamaan omaa toimintakykyä.
Fysioterapeuttina näen usein sen hetken, kun ihminen on selkäkivun vuoksi pysähtynyt – kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Se ei ole heikkouden merkki, vaan viesti siitä, että keho kaipaa huomiota, tilaa ja tukea. Usein jo se, että kipua kohdataan yhdessä, riittää muuttamaan suunnan.
Tavoitteeni ei ole vain lievittää kipua, vaan auttaa sinua ymmärtämään, miksi keho reagoi kuten se reagoi – ja miten voit itse vaikuttaa omaan hyvinvointiisi. Kun kivun taustat avautuvat ja liikkuminen muuttuu taas turvalliseksi, myös arki alkaa tuntua kevyemmältä.
Fysioterapeutti Vanessa
Hyvinvointikeskus Koppi 