Juhlapyhät ja lomat – ne hetket, joihin latautuu valtavia odotuksia. Ne pitäisi olla täynnä iloa, läheisyyttä ja rakkautta. Mutta miksi niin usein käy juuri päinvastoin? Miksi juuri silloin, kun vihdoin on aikaa pysähtyä, syntyy riitoja? Miksi yhteinen aika satuttaa enemmän kuin parantaa?
Arjen jäätyä taakse, ei ole enää kiireiden ja rutiinien tarjoamia pakopaikkoja. Kaikki, mikä on ollut piilossa – ne sanomatta jääneet sanat, käsittelemättömät pettymykset ja alitajuntaan painuneet ärsytykset – nousevat pintaan. Juhlapyhät ja lomat ovat kuin suurennuslasi, joka näyttää parisuhteesta sen, mitä emme arjessa ehdi huomata.
Juuri tuo pysähtyminen tekee kipeää. Kun on aikaa, huomaamme herkemmin, miten erilaisia tarpeitamme ovat. Toinen kaipaa rauhaa ja vetäytymistä, toinen läheisyyttä ja jakamista. Nämä erilaiset odotukset voivat törmätä voimalla, ja kun niitä ei osata sanoittaa, ristiriidat syntyvät helposti.
Pahinta on kuitenkin, kun sanat satuttavat. Riidat syttyvät pienistä kipupisteistä, mutta niiden aikana esiin nousevat kaikki ne vanhat haavat, jotka eivät ole koskaan täysin parantuneet. Lomien ja juhlapyhien paine tuottaa usein tilanteita, joissa jokin pieni asia laukaisee suuria tunteita – ja yhtäkkiä sanat, jotka sanotaan vihaisena tai pettyneenä, jättävät pysyviä jälkiä.
Tilastot puhuvat puolestaan: eroamisprosentit kasvavat merkittävästi lomien ja juhlapyhien jälkeen. Tämä kertoo siitä, että näiden hetkien konfliktit voivat tuntua niin ylivoimaisilta, että niiden edessä luovutetaan. Sen sijaan, että pysähdyttäisiin katsomaan tilannetta kokonaisuutena, kiinnitytään siihen, mikä sillä hetkellä tuntuu mahdottomalta ratkaista.
Mutta mitä jos riidat eivät olisikaan merkki siitä, että kaikki on ohi? Mitä jos ne olisivat merkki siitä, että jotain tärkeää odottaa tulla nähdyksi ja kuulluksi? Ehkä juhlapyhien ja lomien kipu kertoo siitä, että rakkaus kaipaa huomiota – ei täydellisyyden tavoittelua, vaan rehellistä pysähtymistä sen äärelle, mitä kumpikin oikeasti tarvitsee.
Juhlapyhät ja lomat eivät ole vain tilaisuuksia viettää aikaa yhdessä, vaan hetkiä, jolloin parisuhde punnitaan. Riidat ja ristiriidat eivät ole vihollinen – ne ovat mahdollisuus nähdä toisensa syvemmin. Ja jos uskallamme katsoa pintaa syvemmälle, voimme löytää sen, mikä todella kantaa. Rakkaus ei ole täydellisyyttä, vaan valinta yrittää – uudelleen ja yhdessä.
Rakkaudella, Tanja lyhytterapeutti
Hyvinvointikeskus Koppi 